Ischia 2005

Matkakertomus Aurinkomatkojen pakettimatkasta Italiaan Ischian saarelle 21.5. - 29.5.2005. Hienon reissun aikana käytiin myös Napolissa, Pompeijissa ja Roomassa.

Kirjoittaja: Miia Harju
Matkan ajankohta: 21.5. - 29.5.2005
Matkan tyyppi: Aurinkomatkojen pakettimatka

21.5.2005

Pakkaukset jäi mulle, kun Sami oli töissä. Ei siitä oikein mitään tullut, kun ei tienny, että mitä toinen haluaa matkaan ja fiilikset lähdön tunnelmien kanssa melko ristiriitaiset.

Sami tuli töistä ja siitä n. 1h niin kamat oli autossa. Samin Isovanhempien kautta kohti Helsinki-Vantaata. Sami ajoi koko matkan, vaikka sillä varmasti jo tympi, kun oli koko päivän ajanu jäätelöeautolla. Helsingissä oltiin just ku ihmiset ulostautu baareista ja bussi- ja rautatieaseman ympäristö oli suhteellisen täynnä ihmisiä. Piti käydä ajelemassa sieläkin. Sitten suunnattiin lentokentän kaukoparkkiin ja siitä bussilla ite kentälle. Haettiin liput ja alettiin valua kohti lähtöselvitystä. Sitä ennen piti kuitenkin nostaa rahaa. Mulla uus kortti, enkä meinannu muistaa uutta tunnuslukua. Kolmannella kerralla viimein onnistuin. Turvatarkastuksessa piippasin ku oli vyössä niin iso solki :) Sitten väkipakolla katteleen köyhää lentoliikennettä. Lento kohti Napolia lähti 07:30 ja kesti 3h 10min.

22.5.2005

Ensimmäinen varsinainen lomapäivä ja samalla siis tulopäivä. Lentokentältä bussilla Pozzuolin kaupunkiin. Matkalla jo kauhistelin liikennettä, lähellä oli myös peräänajo! Pozzuoli - Casamicciola lauttamatka istuttiin ylhäällä kannella, vaikka arvelin ettei kannattaisi, sillä piippu kuulemma sotkisi vaatteet nokipilkuillaan. Tulihan sitä nokea vähän, mutta ei sentään haitaksi asti.

Casamicciolasta ajettiin sitten itse Ischia Portoon ja hotelliimme Villa Ceciliaan. Huone on pieni, mutta siitä löytyy kaikki tarpeellinen. Parvekettakaan ei ole, saatikka telkkaria, toisaalta hyvä niin. Vähän käytiin kiertelemässä Portossa ja tervetulotilaisuudessa hieman myöhemmin. Pizzaakin kerettiin syömään jo. Tosin juustopizza oli hiukan liian juustoinen, kun ei sitä tomaattikastikettakaan oltu siihen laitettu. Nukkumaan mentiin ajoissa ja nukuttua tulikin sitten kellon ympäri.

23.5.2005

Just ja just aamupalalle herättiin. Aamupalalla tarjoiltiin teetä, kahvia, leipää, voita, kinkkua, juustoa, tuorejuustoa ja hilloa. Ihan jees kevyt aamiainen. Aamupalan jälkeen lähdettiin etsimään kauppaa, jotta sais halvempaa vettä ku hotellin respasta (1€/litra). Ischia Ponten suunnasta löytyikin sitten Sigma. Kauppias pirulainen vaan meinasi periä kuoharit kahteen kertaan. Pienellä huomautuksella tästä selvittiin, liian pienellä, varmasti tahallaan yritti kusettaa. Tämän jälkeen lähdettiin metsästämään bussilippua (4e / pvä), jotta päästäis Fontanaan ja Monte Epomeolle. Jep jep, helppoa kuin heinänteko, tosin hetki meni pyöriessä ennenku löyty. Saari kierrettiin kokonaisuudessaan. Kiikuttiin 3km ylämäkeä Monte Epomeolle, vaikka tuntu jo ekassa ylämäessä, että happi loppuu justiinsa eikä jaksa. Sinnillä kuitenkin jaksettiin vaikka väsytti ja aurinko paahtoi kuumasti. Paluumatkalla vuorelta pysähdyttiin yhdessä ravintolassa ja syötiin paikallisten poliisien kanssa Spaghetti Napolette ja sen perään sellasta sokerikermakakkua. Ystävällisiä ihmisiä olivat.

Illalla kun oltiin katsomassa lautta-aikatauluja ja vaihtoehtoja mantereelle niin Sami halus vielä pizzalle. Käytiin sitten pizzalla paikallisten aikatauluun nähden selvästi liian aikasin ja saatiin herkutella tyhjässä ravintelissa.

24.5.2006

05:05 soi kello ja oli aika valmistautua Rooman reissuun. Lähettiin kävelemään satamaan ja puolisen tuntia siinä vierähti. Sen jälkeen ooteltiin puolisen tuntia Napolin lautan lähtöä. Hotellilta lähtiessä taidettiin herättää vahdissa oleva tyyppi, ei tuntunut pahastuvan. Napolissa oltiin n. 8:10, jonka jälkeen lähdettiin suunnistamaan rautatieasemalle. 8:50 oltiin jo ostamassa lippuja junaan. Joku paikallinen hörhö tuli siihen sähläämään ja neuvoon meille muka kuinka ostetaan junalippu. Lippujen saamisen jälkeen se kysy hölmistyneenä et "No tip?". Sami kaivo sille taskusta muutamia senttejä. Ei sentit kelvannu vaan nyrpisti ja kysy josko ois vitosta. Liuettiin siitä sitten asemalaitureille.

Eurostarin luotijunan kyydillä mentiin tasaisesti Roomaan. Heti saavuttaessa suunnistettiin metroon ja ostettiin saman tien päivälippu, suuntana Colosseum. Meinas ruveta herkistyttämään, kun tajusi olevansa siinä Colosseumin edustalla. Jonot itse Colosseumiin olivat aivan järkyttävät, mutta onneksemme jonottaessa ei kulunut kuin 15 min. Vaikuttavan näköistähän siellä oli, mutta kuitenkin jotenkin blaah ja yliarvostettua. Siinä samassa syssyssä oli Foro Romano ja Palatino. Colosseumin vierailun jälkeen lähdimme suunnistamaan kohti Vatikaaniin vievää metroa. Metrotunnelissa olikin täysi kaaos päällä. Laiturille oli tyhjennetty yksi aivan täynnä ihmisiä ollut metro. Seuraava metro huiteli tyhjänä ohitse ja sitä seuraavan metron ovia ei saatu ihmispaljoudessa kiinni, joten sekin tyhjennettiin siihen asemalle vielä. Kaiuttimista tuleva naisääni höpötti Italiaksi infoa kiihtyvällä tahdilla, mutta eihän siitä mitään ymmärtänyt. Lopulta päästiin matkaan.

Kauhea huoli koko ajan, että onko rahat ja laukku turvallisesti mukana. Sitten se tapahtu. Yks nainen rupes yhtäkkiä öliseen kovaan ääneen ja sen laukku oli auki. Sen verran sain selvää, että sen kaikki kortit olivat siinä lompakossa joka vietiin, mutta käteinen oli jossain tallessa. Nainen seisoskeli koko ajan vieressämme, emmekä huomanneet mitään. Ammattitaitoisia varkaita.. Vielä isompi huoli tavaroista. Vatikaaniin piti käppäillä jonkin matkaa metroasemalta. Itse Vatikaanikin oli pienoinen pettymys. Pietarin kirkkoon oli aivan mahdoton jono, joten sinne ei lähdetty jonottamaan kun oli jo niin nuutunut olo kaikesta.



Tämän jälkeen lähdettiin takaisin rautatieasemalle. Vaellettiin tuttuun ja turvalliseen mäkkäriin syömään. Big Tasty kastikkeineen oli pahaa. Vatikaanista ostetut kortit piti saada postiin, joten alettiin etsimään postimerkkejä ja -laatikkoa. Samalla huomattiin, että junat Napolista oli myöhästelly vähintään n. 3h. Hemmetti, radassa oli kuulemma jotain häikkää. Postikin löytyi ja merkit saatiin, mutta jostain syystä postin setä ei halunnu niitä kortteja sinne. Piti etsiä vielä postilaatikkoa hyvän aikaa. Löyty kuitenkin ja mun väsy ja ärtymys lieventyi vähän.

Hengailtiin rautatieasemalla hyvä tovi, ja kun junamme laituri tuli vihdoin tietoon, lähdimme sinne. Junassa oli aivan sairaan kuuma, jopa paikallisten mielestä. Junan olisi pitänyt lähtä 17:32, oltiin junassa jo 17:00, mutta lopulta oikea lähtöaika oli 18:37. Juna pysähteli vähän väliä kymmeniksi minuuteiksi. Aikaa kului ja kului, kuuma oli ku helvetissä ja meidän kohdalla olevaa ikkunaakaan ei tietenkään saanut auki. Ihmiset olivat hermostuksissaan ja lopulta saavuttiin Napoliin 01:00. Lähelle on pitkä matka. Ulostauduttiin ja jäätiin sinne asemalle notkumaan, koska viimeinen lautta Ischialle oli lähtenyt 21:55. Jano oli hirvittävä ja vessaankin piti päästä. Vesi loppu illalla jo ennen kaheksaa. Vessaa yritettiin etsiä seurailemalla vessakylttejä kellarikerrokseen. Paikallinen vessavahti kuitenkin ohjas meidät ystävällisesti pois sieltä ja sanoi käytössä olevan vessan sijaitsevan aseman toisessa päässä. Noh, se vessa olikin sitten aivan karmea. Ei paperia, ei pöntön kansia, ei saippuaa, kaikki oli varastettu mikä irti on lähtenyt. Ihme että pöntöt olivat vielä paikallaan. Vettäkin onnistuttiin saamaan paikallisen rautatieyhtiön Customer Caresta. Myöhemmin törmättiin juoma-automaattiin josta hamstrattiin energiajuomaa. Tämän jälkeen suunnattiin eräänlaiseen odotussaliin nukkumaan. Sami rupes pilkkimään melkein heti ja minä yritin jotain kirjotella etten nukkuis yhtä aikaa. Ei auttanut vaan melko pian valuin lattialle nukkumaan. Samikin totes lattian olevan parempi nukkuma-alusta ja liittyi seuraan. Siellä nukuttiin italiaanojen kanssa, ovella oli onneksi joku rautatiefirman tyyppi 'vahdissa'. Asemalla näky onneksi myös melko paljon poliiseja, joten olo oli sikäli turvallinen.

Puoli viiden aikoihin lähdettiin kävelemään satamaan ja lautalle joka lähtisi 06:25. Matkalla lautalle ei pahemmin muita kulkijoita näkynyt ja kaupungin katuvalotkin sammuivat jossain vaiheessa. Oli melkoinen elämys tarpoa pimeän Napolin läpi keskellä yötä, suosittelen! Pulut pitivät seuraa satamassa ruokaa kerjäten.

25.5.2005

Pulujen ruokinnan jälkeen päästiin laivaan. Uni tuli mukavasti ruuan jälkeen. Perillä Ischiassa bussailtiin kiertotietä hotellille. Hotellilla henkilökunnan nainen oli kovasti huolissaan, että onko kaikki hyvin, kun ei oltu hotellilla yötä. Käytiin syömässä ja mentiin samantien nukkumaan. Sami nukahti heti ja minä kuuntelin kun joku huusi käytävällä kovaan ääneen. Siihen se sama huolehtivainen henkilökunnan nainen hyssytteli. Nukuttiin n. 9-16.

Sitten lähdettiin muka syömään, mutta sanoin Samille, että ei mikään ole vielä auki kun kello on niin epäsopivasti siestan ja illallisen välillä. Palattiin hotellille nälkäisenä. Uus yritys seitsemän jälkeen. Silloinkaan aiemmin sataman lähellä katsomamme pizzeria O Sole Mio ei ollut kunnolla auki, joten valuttiin Ponteen päin. Sieltä löysimme hyvän oloisen pizzerian ja syötiin halvalla pizzaa viinin kera. Sit taas hotellille nukkumaan.

26.5.2005

Heräilin joskus kahdeksan maissa ja pelailin puhelimella. Sit aamiaiselle jossa en taaskaan saanut mehua, koska se oli loppunut. Pitänee mennä aikaisemmin, niin on jotain toivoa.

Aragonialaislinnoitus odotti meitä. Ihan siitiä, mutta tajuttoman kuuma. Onneksi siellä oli muureja antamassa varjoa. 10€ tuntui aika kovalta hinnalta linnoitukseen pääsemisestä. Pari tuntia kierreltiin ja kaarreltiin. Tämän jälkeen teimme lomamme suurimman virheen! Käytiin kiskurihintasessa rantakahvilaravintolassa syömässä todella pieni 2 hengen lasagne, 14€.

Illalla lähettiin vielä vakiopizzeriaan missä meille leivottiin sydämenmuotoiset pizzat. Syömisen jälkeen istuskeltiin Ponten pääkadun varressa sulattelemassa ruokaa. Casamicciolan pappi tms tuli juttelemaan meille ja selitti jostain ihmetapahtumasta, joka illalla on. Käytiin hotellilla suihkussa ja lähettiin kattoon mitä siellä tapahtuu. Jotain kirkkohäppeninkiä, kulkuetta, kukkien terälehtiä, kynttilöitä yms. Ihan hienoo!

27.5.2005

Napoliin! Aamulla herättiin ennen kahdeksaa ja lähettiin aamupalalle. Pikapikaa syötiin ja eikun menoksi. Hyvin ehdittiin 08:50 lähtevään pikapaattiin. 10,50€ maksoi ja 45min kesti, mukavaa. Perillä Napolissa yritettiin etsiä turisti-infoa josta saatas parempi kartta - ei löytynyt. Otettiin suunta rautatieaseman kautta kohti Pompeijia. Paikallisjunalla mentiin, hintaa 4,50€ / meno-paluu. Aikaisesta ajankohdasta huolimatta emme olleet ainoat jotka olivat menossa samaan paikkaan. Pompeijiin maksoi 5€ sisään ja edessä oli mieletön kävelyurakka. Ihan mielenkiintoinen paikka. Mielettömän kuuma, +30 koko ajan eikä varjoa mihin paeta. Sääliksi käy niitä jotka vierailevat siellä keskikesällä lämpötilan kivutessa lähelle +40 astetta.

Tuntien vaeltelun jälkeen takaisin Napoliin ja yllättäen mäkkäriin - oli taas niin nuutunut fiilis ja sattu sopivasti kohalle. Big Mc Music Menussa oli ihanat perunat, njam! Sit oli vuorossa Napoliin tutustuminen. Kävelyä, kävelyä ja ennenkaikkea kuumuutta, huh. Jalat paskana, mutta lippu vielä korkeella, vaikka vähän meinas alkaa väsyttämään. Mihinkään ei enää sinä iltana liikuttu vaikka Sami ois kovasti halunnu.

28.5.2006

Kierreltiin saarta ja käytiin S. Angelossa mutka. Osteltiin tuliaisia ja kortteja. Laiskoteltiin. Syötiin lounaalla pastaa ja illalla mentiin KOLMANNEN kerran siihen samaan pizzeriaan (jonka nimi tais olla Ciao Ciao). Oltiin jo vanhoja tuttuja. Syötiin summassa tarjoilijan suosittelemat pizzat ja oli järkyttävän hyvää. Oululainen ja Italialainen pizza eroavat muuten melkoisesti toisistaan.

29.5.2006

Heräsin kesken unien keskellä yötä johonkin. En vieläkään tiedä mihin. Liekö jotain lähdönkauhua. Kello soi naapurissa 04:25. Päätin nukkua vielä 5 min mutta heräsin 04:28. Tuskallisen aikainen ajankohta heräämiselle. Käytiin pikaisesti viimeisellä aamupalalla ja klo 05:40 lähti bussi kohti satamaa. Laivalla Napoliin ja sieltä lentokentälle. Kone oli taas vaihteeksi myöhässä vähän toista tuntia ja Hesassa oltiin n. 16:20. Käytiin Malmilla katsomassa lentokoneita ja Lahdessa TALOa (Nelosen tv-ohjelma). Rankka reissu pakettimatkaksi, mutta joka hikipisaran arvoinen!

- Ischialla yli 60 000 vakituista asukasta - 6 miljoonaa turistia vuosittain